SIRIUS PURKAA KAPPALETAVARAA

Suomenlahdelta puhaltava neliboforinen kolisutti nostokurkia ja hakkasi toisesta päästään irronnutta Asiaton oleskelu kielletty -kylttiä tullikopin seinään. Se kieputti lunta jäällä, laiturilla, rappasi sähkötolppien tuulenpuolen valkoiseksi, vatkasi antenneja laivoissa ja katoilla. 

Sihvonen onko? – On. – Baltic Trader, länsisatama, työnjohtaja Åberg, lappu täällä, huutaja sanoi. – Ja siinä kaikki, päivällä uudestaan.

Jorma Ojaharju: Harvoin mekin ansaitsemme
Tammi 1967

DAKAR JA KADUN LAPSET

Senegalilaistyttö Sili myy pääkaupungin kaduilla sanomalehteä nimeltä
Soleil. Poikien mafia päättää lopettaa sellaisen toiminnan alkuunsa.

Djibril Diop Mambéty: La petite vendeuse de Soleil
(Elokuvassa on tekstitys englanniksi)
1999

KALEVALASSA SANKARI ITKEE

Mene, huima, huolinesi, epäkelpo, itkuinesi! sanoo äiti Ainolle Kalevalassa. Aino
menee, ja äiti itkee niin, että kyynelistä syntyy kolme jokea. Myös Väinämöinen
suree Ainoa. Itki illat, itki aamut, yöhyet enemmin itki – -.

Kun Väinämöinen eksyy kauas omilta mailtaan, hän istuu onnettomana rannalla.
Sen näkee Pohjolan piika ja kertoo emännälleen.

Ei ole itku lapsen itku eikä vaimojen valitus; itku on partasuun urohon, toteaa
Pohjolan emäntä Louhi. Otti miehen itkemästä – -.

Kalevala (1835)
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005  

NORTONIN PENSATANKILLA

Villin tytön lapsuus Tornionjokilaaksossa. Kahdessa maassa ja kolmella kielellä.

Postinhoitaja käyttää Ponds-päivävoidetta ja Mum-deodoranttia. Niin mieki. Poimin
purkit punaiseen käsilaukkuun pannuhuoneen peltitynnyristä.

– – Kyrtin kauppa on kiinni kun se on taas suuttunut suomalaisille. Se suuttuu aina
kun Suomi saa kultaa, ja eilen kävi niin.

Paula Vartiainen: Taftihame
Kulturrådet 2014

PUIJOLLA JA SAUDI-ARABIASSA

Tyyran kasvot oikein jäykistyivät kauhistuksesta. – Mitä te ajattelitte! Kaksi nuorta
tyttöä – ja menette yksinänne Puijolle, joka on julkinen paikka, melkein kuin ravin-
tola? Ettekö te tienneet, kuinka hirveästi sopimatonta jo sekin on?

Minna Canth: Eräs Puijolla käynti
1892

Elokuvan Wadjda on tyttö, joka kapinoi. Se alkaa lenkkitossuista ja turkooseiksi
lakatuista varpaankynsistä. Ja polkupyörä pitää saada. Ennenkuulumatonta.

Haifaa al-Mansour: Wadjda
2012

ESIKOINEN SYNTYY MUNKKIVUORESSA

Allekirjoitin kustannussopimuksen ja sen kunniaksi Viksten kutsui minut Klaus
Kurkeen lounaalle. Minulta meni ruoka väärään kurkkuun, kun hän ehdotti, että
kirjoittaisin seuraavaksi nuoren naisen seksuaalisista kokemuksista.

Anita Konkka: Unennäkijän muistelmat
Teos 2014

SURUNI OLI SULOINEN, EI KATKERA KUIN NYT

Tee hauta mulle, äitini, jo päättyi päivät multa; paennut taistelua on tuo kurja
sulho-kulta – – Nyt maailmassa viekkaassa en viihdy kauempaa, kun kuollehiss’
ei ollut hän, ma toivon kuolemaa.

J.L. Runeberg
Torpan tyttö (1848)
Vänrikki Stoolin tarinat
Suomentanut Otto Manninen
1900-luvun alku

KUN TALO OLI VALMIS, MARGE OTTI SINNE MIEHEN

Viro, nyt. Aviomiehiä, naisia, rikollisia, tyttöystäviä, tohtoreita.

Miehiä oli tullut paikalle joka puolelta, kaikki kiertelivät ihan niin kuin itse
halusivat eikä kukaan ottanut nokkiinsa, jos oli vaikka unohtunut sepalus
auki tai jos sattui pitämään virttyneiden verkkareiden kanssa pikkutakkia
ja lakeerikenkiä.

Tallinnasta pois –
Groteskia virolaista proosaa
Useita suomentajia
Absurdia 2003

IKKUNAN TAKANA NOUSEE KYLMÄ AURINKO

Elämä Venäjällä on arkista, tylyä, hupsua tai täydellinen inferno niin kuin
kymmenvuotiaan Vasjan tapauksessa.

Traagisuuden taju ja inhimillisen komiikan myötäelävä ymmärtäminen
yhdistävät esikoiskirjailijan klassiseen venäläiseen kertomaperinteeseen.

Oleg soitti ja sanoi, että jos en heti tule, hän hyppäisi ikkunasta. Eikä hän ole
edes mikään ihailija. Pelkkä tuttu. Sanoin hänelle: – Mä oon just syömässä.

Irina Denežkina: Anna mulle
Suomentanut Anton Nikkilä
WSOY 2004

ISÄ, POIKA JA ASUNTOVAUNU

Äiti jättää, mutta isä ottaa. Kasvutarina Kaliforniasta, joka ei kimalla. Esikois-
kirjailijalla on oma ilme ja tyyli.

Lopulta palasin Oaklandiin. Ei niin että olisin kaivannut slummeja, jatkuvaa
rotusotaa tai perhettäni. Tuntui vain siltä, että minun tuli olla siellä, että kuu-
luin sinne, pidin siitä tai en. Hommasin huoneen rapistuneesta viktoriaanisesta
talosta, joka sijaitsi umpikujan päässä. Umpikuja-kylttiin oli kiinnitetty vilkkuva
keltainen valo ja rattijuopot törmäsivät sen tolppaan suunnilleen joka toinen
viikko.

Eric Miles Williamson: Tunkiolla
Suomentanut Antti Eerikäinen
Desura 2002

TYTTÖ VARJOISALTA KUJALTA

Nurinkurin on ällistyttävä jo kielellisenä saavutuksena, koska Israelin Haifassa
kasvaneen Umayya Abu-Hannan äidinkieli on arabia.

Omaelämäkerta on yhtä aikaa intiimin runollinen ja ympäristöä tarkasti havain-
noiva. Se välittää Lähi-Idän uskontojen, kulttuurien ja inhimillisten pyrkimysten moninaisuuden, esimerkiksi  jaksossa, jossa palestiinalaistyttö kuuntelee Israelin
armeijan radiokanavaa. Ohjelman nimi on Top 40.

Tiskaan ja laulan. Laulan juutalaismiesten kanssa, minä keittiössä, he armeijan
tiloissa Uzi sylissä, metallikypärä päässä, hasissätkä kiertämässä, minä tiskaa-
massa viiden hengen lounastiskiä. Pian he nousevat ottamaan vastaan käskyjä,
esimerkiksi vaikkapa ampua tätini taloa. Tai sitten tänään vain tarkistetaan
henkilökortteja. Alan huuhtoa juomalaseja ja he alkavat ladata asetta.

Umayya Abu-Hanna: Nurinkurin
WSOY 2003

KUUNTELEN ISTANBULIA 

– – elin yhä uudestaan ja uudestaan sen ratkaisevan hetken jolloin vastoin luon-
nettani  ja kaikkia sopivaisuussääntöjä olin avannut suuni kadulla ja kysynyt:
– Mitä tässä valtiossa on tekeillä?

Kristiina Koivunen: Teetä Kurdistanissa
Like 2001

Eeva Kilpi: Hyvän yön tarinoita
WSOY 1971

HANTTIHOMMIA JA PITKÄÄ PÄIVÄÄ

Tarjoilijana Floridassa, siivoojana Mainessa ja myymäläapulaisena Minne-
sotassa, jossa työnantaja on yksi maailman suurimmista yrityksistä, Wal-
Mart.

Key Westissä ansaitsin 1039 dollaria kuukaudessa ja kulutin 517 dollaria
ruokaan, bensaan, kemikaliotuotteisiin, pyykinpesuun, puhelimeen, sähköön,
veteen ja kaasuun. Tasapainon rikkoi vuokra. Jos olisin jäänyt 500 dollarin
yksiööni, olisin pystynyt maksamaan vuokran ja minulle olisi jäänyt vielä
22 dollaria – -.

Barbara Ehrenreich: Nälkäpalkalla 
Suomentanut Leena Tamminen
WSOY 2003