The Land of the Lakes – Tuhansien soiden maa

Tori ja meri
Tori ja meri. Helsinki.

ALOITAN PALSTALLA uuden ketjun. Kutsun kaikki keskusteluun Syksyn sävelestä. Ilokseni käy ilmi että Juice Leskisellä on useita faneja venäläisten maahanmuuttajien joukossa. Monet heistä osaavat suomea paljon paremmin kuin minä. Viimeinkin saan selville mitä seuraavat rivit tarkkaan ottaen merkitsevät:

Katu täyttyy askelista
elämä on kuolemista
Zinaida Lindén: Nuorallatanssija
Suomentanut Jaana Nikula

Gummerus 2009

RANTAKATU ON TÄYNNÄ vaunuja, kun ‘merikiitäjä’ Storfurst valmistautuu lähtemään lahden yli Räävelistä Helsinkiin. Kannella soitetaan harppua ja kajuutassa pelataan vistiä.

Heti satamaan saavuttuaan matkustajat saavat kutsuja tanssiaisiin ja teatterinäytök-
siin joka paikkaan ilmaiseksi! Paikallinen eversti ryhtyy oppaaksi kirjoittajan seurueelle. Onneksi olimme ottaneet iltapuvut mukaan, joten saatoimme näyttäytyä tanssiaisissa.

Ohjelmassa ovat luonnonhistoriallinen puutarha juomalähteineen sekä Via-

pori, jonne matkataan nelitoista-airoisella veneellä. Vaikka olimmekin kuolemanväsyneitä halusimme silti poiketa kauppoihin. Täällä on kaikki tavattoman halpaa.

Jekaterina Drašusovan matkakirjeestä

sanomalehti Severnaja ptšelaan

Kesäyön lumoa kohti –
Venäläisiä matkakuvauksia 1800-luvun alun Suomesta
Suomentanut Erkki Peuranen
Enostone 2001

JA JOKA KÄÄNTEESSÄ joku helsinkiläinen, joka on seissyt Big Benin edessä, haluaisi istua vieressäni ja isällisesti kysyä: ‘Kun olet arabi, niin ymmärrätkö, mikä Eurooppa on?

Umayya Abu-Hanna: Alienin silmin –
Helsinki ja Uusimaa muukalaisen kokemana
Siltala 2014

VAIKKA OLISI NÄHNYT  kuinka monta suomalaisten ja venäläisten liikekumppaneiden ensitapaamista, siihen ei kyllästynyt koskaan.

Suomalaisjohtajalla kuten monilla muillakin hyvin koulutetuilla ja maailmaa nähneillä suomalaisilla oli sangen outo käsitys Venäjästä. Hän näytti odottavan, että Nikolai Vasiljevitš kaivaisi jostain haitarin, työntäisi karvalakin takaraivolle ja soittaisi Kalinkan.

Inna Patrakova: Tulkki
Suomentanut Salla Pyykkönen
Ajatus 2010

YKSI ENSIMMÄISISTÄ sanoista, jonka muukalainen kuulee Suomessa on ‘strax’ mikä tarkoittaa ‘kohta’ ja jota käytetään aina ja kaikesta. – – aluksi matkailija kuvitteli suomalaisia täsmälliseksi ja aikaansa seuraavaksi kansaksi.

Ethel Brilliana Tweedie: Matkalla Suomessa 1896

Suomentanut Aarne T.K. Lahtinen
Otava 1989

ELÄMÄÄNSÄ POHDISKELEVA Aron löytää egyptiläiseltä keitaalta modernin tietäjän, suomalaisen Matin.

Han hade tänkt stanna två dagar men stannade en vecka. Vi umgicks sammanlagt ett
par timmar,
och det vi sa varandra kunde en pratsam människa ha uttryckt under en kafferast.

Lennart Hagerfors: Arons knä

Norstedts 2005

VAI OVAT SUOMALAISET muka hiljaisia? venäläinen mies hämmästelee. Lentokoneessa japanilaiset istuvat ääneti, mutta suomalaiset puhuvat. Junamatkalla Moskovasta suomalainen nainen ja mies puhuvat tauotta. Kun tulee yö ja valot sammutetaan, he menevät käytävään puhumaan. Huvittaisi tietää, mistä asiasta voi puhua niin paljon!

Ljudmila Kol: Finnlandija (Missä hongat humisevat)
Suomentanut Eliisa Puolimatka
LiteraruS 2002

SUOMALAISET NAISET – vahvoja mutta eivät julmia. Työssä he nimittäin saavat vähemmän palkkaa kuin miespuoliset kollegansa.

Ole kaikesta huolimatta varovainen: Älä yritä hurmata suomalaisnaisia ulkonäölläsi tai käytöstavoilla. He lakkaavat luottamasta sinuun, jos kiinnität heihin liikaa huomiota.

Roman Schatz: Suomesta, rakkaudella
Suomentanut Maarika Autio
Johnny Kniga 2005

ETELÄAMERIKKALAINEN professori joutuu paikkaan, jonka nimi on Suomi. On valoisia kesäöitä, ylenpalttista kaihoa ja kaipuuta, mutta sitten tulevat hyttyset. Kun lähdetään retkelle saareen, alkaa sataa.

Mutta metsät hallitsivat näkymää. Järvi oli yhteydessä toisiin järviin ja nämä taas toisiin ja niin edelleen, ja kaikki rannat olivat täynnä puita, jotka toistivat itseään lähes pakkomielteenomaisesti: mäntyjä, kuusia, koivuja, mäntyjä, kuusia…

René Vásquez Díaz: Kavaltajan viimeinen talvi
Suomentanut Leila Ponkala
Otava 1989

TAMMISAAREN YÖELÄMÄ on vauhdikasta jo iltakuudelta. Orkesteri on Jugoslaviasta, tango Suomesta.

Jag säger: ‘Jag har aldrig tidigare dansat finsk tango.’ ‘Men nu gör du det’ , säger han triumferande och sen är vi igång med alla de mest avancerade  vridningar och snedsteg och böj bakåt framåt – -.

Kerstin Thorvall: Nödvändigheten i att dansa
Bonniers 2002

BRITTIKIRJAILIJA Sue Townsend on käynyt Lapissa. Siellä ei ollut lunta. Tunnelma oli kuin tuulen pieksämällä tundralla. Valaistus oli 25 watin luokkaa.

The Public Confessions of a Middle-Aged Woman
Penguin 2003

MARGARET DRABBLE kuvaa eronnutta Candidaa, joka muuttaa Lontooseen ja käy Suomessa asuvan tyttärensä luona. Tytär viihtyy, niin myös äiti.

Eventually she finds herself talking about the berries and the mushrooms of the Land of the Lakes to a good-looking well-tanned expensively suited neurosurgeon whose manner is improving rapidly under the fiery influence of vodka.

The Seven Sisters
Viking 2002

EDUARD USPENSKIN lastenkirjassa Fedja-setä käy vanhempiensa kanssa Suomessa. Suomalaislapsilla on kaikkea kivaa, niin kuin muumeja, vesipuistoja ja kameleita, joiden  kärryissä voi ajella. Kameleita on eksotiikan vuoksi, kissa Matroskin selittää.

Fedja-setä ja kummitus
Suomentanut Vappu Orlov
Tammi 2008

MOSKOVASTA BERLIINIIN emigroitunut Wladimir Kaminer kuvaa entisen ja uuden kotikaupunkinsa merkillisyyksiä. Edellisiin kuuluu ystävä, joka alituiseen jahtasi naisia kävelykatu Arbatilla, varsinkin suomalaisia ja ruotsalaisia. Näissä maissa vaikutti olevan aivan erityistä pulaa kelvollisista miehistä.

Russendisko (2000) on ilmestynyt myös suomeksi.

_________________________________________________________________________________________

Viikon päästä Helsingissä illalla menimme lentokentälle. Päästin taksin menemään. Sinä katsoit minua ja sanoit: Hyvä kaupunki, jään tänne joskus kuukaudeksi. – Olin hiljaa.

Tatiana Pertseva

Mil av ödemark i alla riktningar. – – Då kom det en bil. En med tre stora starka karlar med olika grad av debilt utseende i. Och de skulle till Noppikoski.

Gun-Britt Sundström                                                                                                                                       

   – – tanskalaiseksi tai suomalaiseksi, joka tapauksessa  jonkun sellaisen maan asukkaaksi, missä kukaan ei itke kuullessaan boleroa, vaan päinvastoin  jopa  ilahtuu  ajatellessaan että saisi elää kaukana synnyinmaastaan.

Zoé Valdés

– – Meštšanskajalle, tupakka- ja rihkamakauppiaiden, saksalaisten käsityöläisten ja suomalaisnymfien kadulle.

Nikolai Gogol

Tällä hetkellä kirjoitan kirjaa Suomesta, sanon kun soitan seuraavaan kustannustaloon. – No sillä te ette saa ihmisiä innostumaan!

Ljudmila Kol

– – siellä oli siirtolaisia, kaikkiaan lähes kuusikymmentä, palaamassa Amerikasta lomalle kotimaahan – – Vaikuttivatko he liikuttuneilta? Eivät tippaakaan! Suomalainen ei liikutu mistään.

E.B. Tweedie

Kadut ovat autioita jopa juhlapyhien aikaan.

Inna Latiševa

Kuva
Täysikuu