Matkustamisen tapoja on monia. Miltei kaiken voi organisoida etukäteen, pikkupiirteitä myöten. Etukäteisjärjestelyt kysyvät aikaa, rahaa ja vaivannäköä, mutta tuottavat palkkioksi tietyn liikkumismukavuuden. On myös mahdollista matkustaa impulsiivisesti, tässä ja nyt syntyvien mielleyhtymien varassa. Matkan sujuvuudesta ei ole takeita, mutta löytöretkeilijän ilot korvaavat kohdatut hankaluudet.

Tavallinen elämä vieraassa maassa tarjoaa monta miellyttävää elämystä. Asemilla yllätyt, kun tavaroidesi säilytykseen tarvitset vain pari vähäistä kolikkoa. Kahvilassa rommi maksaa vähemmän kuin nuudelikeitto eikä sekään maksa paljon. Suhteellisen nopeasti unohdat, miltä kotona maistuu Euroopan kallein juustosämpylä tai olut juotuna puolen litran muovisammiosta.

Et muista olevasi umpimielinen suomalainen ja teet tuttavuutta kanssaturistien ja muiden lähimmäisten kanssa. Uskaltaudut ajatusten vaihtoon kielillä, joita osaat vain etäisesti. Yleensä alkuasukkaat suhtautuvat sinuun suopeasti. Lapsikoplaan, joka yrittää rynnäköllä ryöstää vyökukkarosi, et vaivaudu kiinnittämään suurempaa huomiota.

Pienen budjetin matkaajalla on useita tilaisuuksia vapaaehtoiseen askeesiin. Kreikkalaishotellissa yövyt pohjakerroksen huoneessa, jonka hutera ikkuna avautuu samalle takapihalle kuin talon kaikki käymälät ja josta kuka tahansa pääsee sisään. Sommittelet vyöstäsi ikkunaluukkuihin pari houdinimaista solmua ja nukahdat kuunnellen jonkin pienen vikkelän eläimen liikehtimistä lattialla.

Seuraavassa majapaikassasi toteat, että sen kapeat käytävät muistuttavat labyrinttia ja puurakenteet varmasti palavat iloisesti. Varauloskäytävä on huolellisesti suljettu rautaketjuin ja munalukoin. Toisaalta taas, kun vähiten odotat, eteesi osuu hotellien helmi, joka turvallisena kuin mummola tarjoaa käyttöösi höyhenpeittonsa ja tukevan aamiaisensa.

Syrjäisillä seuduilla jättäydyt kohtalon huomaan, ja joskus sovelias liikenneväline saapuu paikalle kuin huonossa elokuvassa. Yhteyksiä odotellessasi tutustut odottamattomiin paikkakuntiin. Tätä ennen et tiennytkään, miltä näyttää Bobadillassa.

Siitä huolimatta, että on olemassa sellaisia kaupunkeja kuin Cádiz, Firenze ja Pariisi, saatat huomata juuttuneesi Kutnoon tai Älmhultiin. Sunnuntaiautioilla kaduilla ei näy kissaakaan. Kaksi aneemista pizzeriaa, ei kahviloita. Hotellihuoneen ikkunasta näkyy huoltoasema ja kyltti GÖINGE BIL. Sataa.

Joskus saavut paikkoihin, joita historian kulku pian muuttaa niin, että mikään ei ole entisellään. Osijekin nuoriso parveilee sopuisasti kotikaupunkinsa kävelykaduilla. Hampurilaisbaarissa jonotetaan, Paul Anka laulaa Dianaa. Orkesteri Drava-joen rantaterassilla kajauttelee yöhön. Seuraavana kesänä on sota ja tykit ampuvat kranaatteja kaupunkiin.

Kulttuurien eroista saat havainto-opetusta satunnaisella merimatkalla lomailevien italialaisten seurassa. Kun laiva puolen yön aikaan lähtee, kaikki rientävät samaan suuntaan ja istuvat pian nauttimassa illallista alku-, pää- ja jälkiruokineen. Juomapuoli ei kiinnosta ketään.

Pietà–veistos Pietarinkirkossa tekee sinuun vaikutuksen, mutta ilahdut vilpittömästi myös maallisemmista asioista. Kodikasta olohuonetta muistuttavassa saksalaiskapakassa viihdyt oluen ja makkaroiden äärellä. Lopun elämääsi muistat illan ravintolassa Välimeren rannalla. Aurinko laskee, horisontti häviää autereeseen ja värit ovat kuin sadussa.

Teksti ja kuva
Helena, Täysikuu