Keittiöitä ja koiratorppia

Pohjois-Amerikkaan muutti suurina siirtolaisvuosina paljon väkeä Suomesta.
Kanadassa paikalliset asukkaat valittivat viranomaisille, että suomalaiset olivat
omahyväisiä. Heillä sanottiin olevan taipumusta muiden väheksymiseen.

Heille oli aivan luonnollista väittää, että yksi suomalainen on yhtä hyvä kuin
kymmenen kanadalaista.

Varpu Lindström
Uhmattaret –
Suomalaiset siirtolaisnaiset Kanadassa 1890-1930
1991

‘Koiratorppa’ oli siirtolaisten sana, joka tarkoitti salakapakkaa.

Matkavälineinä postiauto, takatuuppari ja suutarin hevoset

Likaisia pahkakuppeja ja muita syömävehkeitä oli sen verran järjestyksessä
ikivanhalla puupöydällä että täytyi kysymättäkin uskoa että tässä oli aterioitu
viimeksi tänä aamuna – ennen kuin veljekset läksivät leikkuupellolle. Ihmisen
luulisi ennemmin syövän ateriansa navettatunkiolla kuin mokomassa ihmis-
sikoläätissä. Entäs sen pirtin akkunat! – –

Hyi – pois me pakenimme siitä kylmettyneestä pirtistä neniämme pidellen ja
jos milloin, niin nyt oli Strengbergin hieno Signora sikari tarpeen.

Ilmari Kianto
Kuhmon kulmilta –
Turistin tunnelmia raukoilta rajaseuduilta
1927

Mittarissa on yhdeksän astetta, vaikka on heinäkuu

Italian Alpeilla navetan talokseen remontoinut suomalainen palaa kotimaa-
han. Kuninkaantien varrelle Inkooseen muuttavat myös hänen kissansa,
koiransa, vuohensa, aasinsa ja hevosensa.

Vielä kassillinen vaatteita ja muutama villapeite, pyyhe, Ceccolta saamani
kasvimaaveitsi, kannettava tietokone, linkkuveitsi ja pullonavaaja. Näin
varustettuna lähdin Italiasta yli kolmen vuosikymmenen jälkeen.

Eija Wager
Paluumuuttajan päiväkirja
2008