Lauantai
Iowassa maissi alkaa rajalta

Tavarat autoon, lähtö. Kuuma. Tullaan Iowaan. Maissia. Kuppilat tien varrella ovat täynnä ihmisiä. Kahvimukit ja sokeripussit odottavat pöydän kulmalla.

Iltapäivä. Lisää maissia. Hopeanvärisiä viljasiiloja. Motelli, koulubussi, autoja parkkipaikan kuumuudessa. Nopeusrajoitus moottoritiellä on viisikymmentäviisi mailia. Litra bensiiniä maksaa Suomen rahassa kuusikymmentäkahdeksan penniä.

Myöhään illalla Springfield, Illinois. Kuin Kuopio, sanoo Sini. Pizzapaikka, jossa ihmiset alkavat näyttää amerikkalaisilta. Baseballjoukkue tyttöystävineen, joilla on juuri takapuolen peittävät pelipaidat.

Sohvapöydän kokoinen pizza. Täällä syödään sormin pizzanpalat ja kanankoivet. Jäiset Coca-Colat, ilmastointi.

Keskellä pimeyttä entinen koulu, jossa soi blues. Pihalla laulaja istuu katulampun alle. Johnilla ja Mickillä on viulu, neljäntenä on huuliharpunsoittaja. Ihmisiä tulee sisältä mukeineen.

Bar Ump Ranch, keskilännen kapakka kaupungissa. Väki on tullut maaseudulta, on lauantai-ilta. No tanktops, no t-shirts. Tarjoilijoilla on shortsit ja cowboyhatut.

Follow me to Texas, laulaa naissolisti. Seinillä on tomahawkeja, sulkapäähineitä, kuvernöörien ja presidenttien kuvia.

Last call. Ulostulijat jäävät laseineen seisoskelemaan. Pojat alkavat soittaa, hattu kiertää. Kaukana pimeydessä jyrähtelee ukkonen. Greyhound suhahtaa ohi.

Aamuyöstä viiden aikaan farmi kaupungin liepeillä, noin seitsemän ihmisen kommuuni. Olkaa kuin kotonanne, Annette ja Harvey kehottavat.

Olohuoneessa on keinohautomo, paljon vihreää, kirjoja, levyjä, stereot. Harvey esittelee hautomon, sitten mennään ulos katsomaan lintuja. Koirat tulevat tervehtimään. Kanoja vähän hermostuttaa.

Yö olohuoneessa. Akvaario, keinohautomo ja me. Tuuli käy ikkunasta, sitä ei saa kiinni. Ovet ovat auki, ikkunoissa ei ole verhoja. Hautomosta kuuluu piipitystä, kalojen seassa puhalluslaite jupisee itsekseen.

Sunnuntai
Country soi autoradiossa

Iltapäivä on pitkällä, kun herätään. Ihmisiä tulee ja menee. Pöydällä on Brainchild-kommuunin julkaisu Mad America, julisteessa lukee Jazz in New Orleans. Harvey valmistaa aamiaista. French toast, kananmunia, kahvia. Annette lähtee työhön.

Täällä on maata sataseitsemänkymmentä eekkeriä, maissia ja siipikarjaa. Pihassa on epälukuinen määrä autoja, osa kulkee, osa ei. Yhteen on majoittunut pieni koira, joka sairastaa.

Otan kuvia pihalla. On kuuma, ulkokaiuttimista kuuluu musiikkia. Maissi on miehenkorkuista, sen seassa voi kävellä. Pyhäpäivän tuntu. Maantielläkään ei ole liikennettä.

Illinois jatkuu. Autoradiossa aikamerkki laulamalla ja mainoksia. Social Security is the girl’s best friend. Country soi. Rekat, junat, viina, vankila, paheellinen elämä ja sen katuminen, äiti ja kulkurin paluu, pojat luonnehtivat.

Carbondale. Neliskulmainen arkkitehtuuri, mainosten paljous. Giant Burgers. Gas&Food. Väljää, matalaa, rumaa, rapistunutta, rapautuneita jalkakäytäviä. Jos tämä olisi naapurimaassa, Sini ja minä mutisemme.

Käydään juomassa lasit viiniä. Baarissa on linoleumlattia, putkijalkatuolit, biljardi ja jukeboksi. Seinävaatteessa koirat pelaavat korttia. Televisiosta tulee ufosarja. Tule heti tänne, poliisi sanoo kollegalle. Ei sanonut minne, Mick huomaa.

Murphysboro. Vohveleita, kahvia. Etsitään yöpymispaikkaa ja jäädään lopulta autoon. Ulkona ei voi nukkua. Koko yön taivaalla risteilevät valtavat salamat. Lepakot lentelevät.

Maanantai
Good night, Irene, laulaa John

Aamupesu kuppilan vessassa. Hyvä aamiainen, rypälehilloa paahtoleivän päällä.

Missouri alkaa Mississipin yli mentäessä. Land of Opportunity, Arkansas, köyhä maa. Tasaista, metsäläiskät pakenevat kauas. Puusto muuttuu matalammaksi. Soijapapua, riisiä, puuvillaa, työläisiä. Lämmintä, autereista.

Tulo Memphisiin. Suuret Mississipin sillat, Tennessee. Alkaa olla kuuma, paras panna kevyempää päälle. Metsä on taas lähestynyt tietä. Trooppinen sade putoaa, aurinko hehkuu sen läpi.

Vaiden, Mississippi. Tien varressa on ladolta näyttävä Heritage Lounge. Mick ja John kaivavat viulut ja kitaran kotelosta. Sometimes I live in the country. Palkkioksi tulee olutta.

Ihanteellinen tornadosää, pojat sanovat alkuillasta. Lämmintä, mutta sää kylmenee äkkiä, ei sada. Jackson, Mississippi. Auringonlaskun puoleinen taivas on keltainen.

Sitten ympärillä on pelkkää metsää. Puiden oksat leviävät muodottomiksi. Loiskasvillisuutta. Tulee pimeä. McComb, pidetään tauko. Poliisi saapuu paikalle, nuhtelee pysäköintivirheestä ja tahtoo nähdä paperit.

Kapakat ovat kaupungissa auki läpi yön, sanoo poika huoltoasemalla ennen New Orleansia. Kaupunki aukeaa valoisaksi, isoksi. Canal Street. Ajetaan suoraan Bourbon Streetille. Yö on lämmin, ihmisiä liikkeellä, hajanaista soittoa kuuluu kadulle.

Poiketaan paikkaan, johon ei ole pääsymaksua, ja jäädään baaritiskin ääreen. Tytöt tanssivat ja rintatupsut heiluvat. Eikö teillä päin esiinny naisten hyväksikäyttöä, John kysyy.

Old Absinthe Barissa soi jazz. Pimeää, viileää, vähän ihmisiä. Aletaan väsyä, lienee lähdettävä. Kukaan ei muista tilata mint julepia.

Sitten edessä on vettä, joka jatkuu horisonttiin. Ei Meksikonlahti vaan Pontchartrainjärvi. Aurinko nousee. Vesi on harmaata, kaislikko alkaa kapean rantahietikon kupeesta. Uimaan.

Tiistai
Seinävaatteessa koirat pelaavat biljardia

Tavarat autoon ja aamiaiselle kaupunkiin. Kello on vasta puoli kymmenen. Kenelläkään ei ole kelloa ja vuorokaudenajat alkavat seota. Huone hotellista. Downtown Howard Johnson’s, kuusikymmentä dollaria yö.

Nukutaan iltaan, pestään pyykkiä. Parvekkeella on painava helle. Näkymä ulos on neutraali, kaupunkimainen. Vastapäätä on kirjasto, kadulla liikennettä.

Jambalayaa Molly’s Irish Barissa Bourbon Streetin sivukadulla, olutta isosta kannusta. Tarjolla olisi myös Scarlett O’Hara -cocktaileja ja ostereita.

Bourbon Streetillä ei suvaita katusoittajia. Jackson Squarella kukaan ei pysähdy kuuntelemaan. Kahviloiden ovet ovat auki kadulle. Ostan automaatista paikallisen Figaron.

Ulos kaupungista, Irish Bayou. Istahdetaan kevytrakenteiseen kuppilaan, joka on päällystetty raakalaudalla. Oven päällä on etelävaltioiden lippu. Hyönteiset syövät, outoja liskoja vilahtelee romun, roskien ja irtaimen tavaran seassa.

Illalla ranskalaiskortteleissa. La Strada, Old Absinthe Bar. Yksi muusikoista tulee esittäytymään. James, basisti, joka haaveilee New Yorkista. New Orleansissa on liian lämmintä, kaikki on laiskaa.

Keskiviikko
Viikonloppuna täällä tanssitaan

Aamiainen hotellin cafeteriassa. Salaattia Thousand Islands -kastikkeella, kahvia, hampurilainen, perunalastuja. Uima-allasta ei edes nähdä.

Soittaminen ei onnistu ranskalaiskortteleissa eivätkä pojat halua yrittää muualla. Rahat ovat vähissä. Hiki valuu ja liimaa vaatteet ihoon. Ihmisiä, autoja, ääniä, hajuja. Reheviä parvekkeita, takorautaa.

Café de la Paix, Café du Monde. Täällä ei myydä Coca-Colaa. Poika steppaa raudoitettuine kenkineen katukäytävällä. Liikennettä on tulvimalla, sillä ajokielto ei ole vielä alkanut.

Jazzia on useammassa paikassa kuin eilisiltana, kadulle kuuluu musiikin päällekkäisyys. Tällä tavallahan ne ennenkin soittivat toisiaan ulos. Kapakan ovessa on pitkä lista tunnettuja nimiä.

Matkalla Irish Bayoulle matalia kerrostaloalueita niin kuin missä tahansa. Työpäivän jälkeen autojonot ajavat poispäin kaupungista.

Vielä on valoisaa. Aurinko paistaa Nivea-mainoksen takana. Järvellä helikopteri etsii kadonneita kalastajia. Suistojoen rannalla on suljettuja saluunoita. Asumukset vesirajassa muistuttavat laituria ja venevajaa.

Kylän kapakassa on niin vähän ihmisiä, että jokainen näkyy erikseen ikkunoita vasten. Nainen ja kaksi miestä tulevat ulos olutpullojensa kanssa. Me viihdytään täällä, he sanovat. Entäs te? Mikä tuo näin kauas?

Mick ja John pääsevät soittamaan, mutta myöhemmin illalla jukeboksi ja biljardi voittavat. Viikonloppuna tanssitaan, kertoo lappu ovessa. Alaikäiset pysykööt poissa iltayhdeksän jälkeen.

Ajetaan pohjoiseen päin, näkemättä jäävät suosypressit ja espanjansammalet. Slidell. Valomainoksin kuorrutettuja huoltoasemia. Taloja, jotka tiheä puusto tuntuu imaisevan sisäänsä.

Georgia’s Loungen edusta on koristeltu simpukoilla. Sisällä tupakansavua kuin sumua. Ilmastointi tekee paikasta kolean. Baaritiskin luona istuu nainen, jolla on peruukki ja yllä jotakin vaaleanpunaista.

Koko ajan tanssitaan, ulosmenijät jättävät pöydälle dollarin. Naisseurue laulaa Jambalayaa. Sini lähtee hatun kanssa kierrokselle. Big fun on the bayou.

Ja yössä eteenpäin, Louisianasta Mississippiin. Eksoottinen etelä jää. Kaikki ovat väsyneitä, riita uhkaa. Kompromissiksi sovitaan seuraava rest area, mutta pimeyttä ja tietä riittää.

Sitten ollaan taas lamppujen valossa. Outoja unisia hyönteisiä, puissa käpyjä kuin isoja muhkuroita, sammakot metelöivät. Yö on lämmin. Majoitutaan ruohikkoon puiden alle.

Torstai
Tähtikirkkaan yön jälkeen kuuma päivä

Aamulla kosteus käy vahvaksi, kuumuus tuntuu heti. Pontchartrainjärven hiekkaa on joka paikassa. Turistineuvonnan naiset tarjoavat kahvia kuullessaan, että mukana on suomalaisia.

Chattawa, Magnolia. Ikuisuuden pituinen tavarajuna kolkuttelee ohi. Ostetaan vakioruokaa. Sämpylöitä, leikkeleitä. Terry. Drugstoren naismyyjä harrastaa valokuvausta ja neuvoo auliisti.

Ostan Terry Headlightin ja otan kuvia huoltoasemasta, katoksen alla nuokkuvasta miehestä, taloista ja avokuisteista, jotka ovat tähän aikaan päivästä tyhjillään. Sini ja pojat ovat kahvilla ja nainen tiskin takana kyselee, mihin se neljäs meni.

Jackson, puisto kaupungin keskustassa. Ohi kulkee äiti lapsineen, virkamiehiä, nuoria tyttöjä. Modernia, vähän steriiliä. Ei kannata soitto täällä. Kaukana jyrähtelee ukkonen, pisaroita alkaa tipahdella.

Vaiden. Sama paikka kuin tullessa, Heritage Lounge. Olutta kapakan hämärässä viileydessä. Filmirulla on täynnä, juuttuu kameraan ja valottuu. Tervemenoa, New Orleansin ja Irish Bayoun kuvat.

Omistaja pitää poikien soitosta ja pyytää tulemaan toistekin, mutta seuraavassa kylässä ei onnista. Löytyy samanlainen rest area kuin edellisyönä. John on tehnyt laulun Irish Bayousta, next exit on right lane. Mukaan tulee yksi rekkamiehistä huuliharppuineen.

Perjantai
Kulkijan koti on pyörien päällä

Aamulla Enid Lake. Uimaan. Istuskellaan lämpimässä rantavedessä, pienet kalat tulevat näykkimään. Katoksessa on pumppukaivo, josta saa vettä janoon.

Kun tulee ilta ja pimenee, ollaan Illinoisissa. Yöksi päästään mobile homeen. Tim on keskilännen rekkamies, joka soittaa jazzia sähköpianolla. Paidan rinnuksessa lukee Jaws. Debbie maalaa. Kylpyhuoneessa nainen irvistää kaltereiden takana. Olohuoneen hyllyssä on kirjoja kansantaloustieteestä psykologiaan.

Lauantai
Aamiaiseksi kansallisruokaa

Ulkona on kuuma. Kukat kukkivat pihalla vessanpytyssä, kissat pyöriskelevät jaloissa. Täällä ei ole mitään tekemistä, Debbie sanoo. Isäntäväen kanssa myöhäinen aamiainen kaupungilla, Kentucky Fried Chicken Dr. Pepperin kera.

Iltapäivä on pitkällä, kun tullaan Jacksonvilleen. Tuulimylly, karjaa laitumella. Viljapellot jatkuvat silmänkantamattomiin, talot hehkuvat valkoisina auringonpaisteessa.

Wild Cat Den. Iowa on muutakin kuin maissia, huomauttaa John. Kalliosyvänteessä kulkee puro, rinteillä kiipeilijöitä köysien kanssa. Tulikärpäsiä.

Jokunen kuppila matkalla. Maquoketa. Pesukarhunpoikanen istuu miehen olkapäällä. Nukutaan autossa parkkipaikalla. Yöllä sataa kaatamalla ja kun on jo valoisaa, tulee poliisi, joka tahtoo tietää, ovatko ne kaikki oluttölkit meidän. Entäs kirja katolla?

Sunnuntai
Mississippi on ylitetty viisi kertaa

Sunnuntaiaamu. Kansaa kirkonmäellä. Kaupunki on pieni, jotenkin elokuvista tuttu. Matalat, tasakattoiset, neliskulmaiset talot ja katu niiden välissä.

Kahvia kapakassa, jonka seinillä on ilmoituksia kirkkokahveista ja rantapartyista. Mick lukee Steinbeckiä, Sini hakee kaupasta ruokaa, vakiosämpylät.

Wisconsin ja matkan vaihtelevimmat maisemat. Laidunmaita, lehmiä, kukkuloita, kukkia. Pesukarhulaakso, Koiran preeria.

Kiehne´s Kountry Innin ilmoitustaululla on kuvia juhlivista kyläläisistä. Asuntolaivoja kaupataan, airedalenterrierejä, ruokasalinkalustoja. Asiakkaina on rouvashenkilöitä ja keski-ikäisiä miehiä kuin perhevierailulla.

La Crosse ja Mississippi. Rannalla soitetaan jazzia, 3rd Streetillä tunnelma on iltapäivällä neljän maissa kuin firman pikkujoulussa. I’m going to Mexico in a glass of tequila.

Chris’s, naiset tanssivat. Oven kyltissä sanotaan, että ulosmeno lasi tai avattu pullo kädessä tietää 200 dollaria sakkoa tai 90 päivää putkaa.

Ylitetty Mississippi viisi kertaa. Pian ollaan perillä. Aurinko paahtaa tuulilasista. Kummallisia auringonlaskuja täällä. Ei pilviä, ei iltaruskoa.

Viimeisellä dollarilla bensiiniä. Hei ihmiset, parkaisee Mick. Käytiin New Orleansissa eikä kukaan nähnyt Mississippiä!

Mennään Christensenille, pojat soittavat. Ja tienatut rahat viedään Palmer’sin baariin.

Teksti ja kuvat  Helena, Täysikuu